sunnuntai 26. tammikuuta 2014

Swants no. 2

Pyhä-swantsit


Sunnuntai-sauvakävelijä swantseissaan.

Tein toiset swantsit(ensimmäiset löytyvät täältä).
Materiaalina oli erittäin suuri norjalainen villapaita. Mielestäni niistä tuli hienot, vaikka ovatkin mustavalkoiset.
Kun sovittelin näitä ensimmäisiä kertoja, mulle tuli heti mieleen Grönlannin inuiittien naisten perinteiset- ja kansallisasun housut. Se  on tuo muoto, ja pystyraitainen yläosa. Ajattelinkin otsikoida tämän postauksen "aaltomaljakkohousut", sillä Alvar Aallon Savoy- eli Aalto-maljakon alkuperäinen nimi kuulemma oli Eskimåkvinnans skinnbyxor. Mutta se olis ehkä ollut otsikoksi jo vähän turhan kryptinen.


Tein nämäkin swantsit sillä omalla mallilla, eli pääntiestä tuli taskunsuut. Taskupussit ja vyötärö ovat villakangasta. Saattaapa olla ihan oikeaa verkaa, eikä mitä tahansa villakangasta. Inarin aikojen peruina mulla on jemmoissa vielä verkojakin, mutta kun etelämpänä Suomessa kerran kysyin kangaskaupasta verkaa, mulle naurettiin! No, siitä on jo aikaa ja tilanne on sen verran muuttunut, että tiedän ainakin paremmin mistä kysyä.


Hääräämössä on myös laitetttu lisää villapaitoja jalkoihin. Postaukset niistä löytyvät täältä ja  täältäUusi mustikka -blogissa on vietetty joulua swantseissa. Westknitsin Instagramissa swantsit ja niiden johdannaiset kuten swumpsuitit (sweater jumpsuit eli villapaidasta tehty haalari) vilahtelevat tasaiseen tahtiin.

Mie olen aivan ilman muuta Stephen Westin kanssa samaa mieltä, eli "Your booty deserves to be just as warm as your torso", mutta vastakkaisiakin mielipiteitä esiintyy. Jostain syystä jotkut eivät arvosta mukavaa lämpöisyyttä. Minun puolesta voisi kyllä tulla lisää pakkasta, että voisin käyttää kaikkia ihania pakkasvaatteitani!

Inarissa olisi parhaillaan menossa Skábmagovat -alkuperäiskansojen elokuvafestivaalit. Yksi näytöspaikoista on lumesta rakennettu Revontuliteatteri. Pistetäänpä sen kunniaksi jokunen Äärimmäisen Pohjoisen linkki:

Lyhyt, mutta mielestäni mitä ihanin pätkä Kanadan inuiittien kurkkulaulua: 




 Lyhytelokuva Tungijug eli Mitä me syömme, joka kuvaa rujon kauniisti metsästystä ja elämää arktisella alueella. Ei mitään söpöstelyä, joten en suosittele kenellekään joka mieluummin ei näe metsästystä ja lihansyöntiä.

7 kommenttia:

  1. Hienot swantsit, hyvältä näyttää musta-valkoisina :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinunkin swantsit ovat tosi hienoja! Ja musta-valkoinen on varmasti kuitenkin parempi kuin peklkkä musta tai pelkkä valkoinen: musta-musta tai valkea-valkea kirjoneule menisi jo aika käsitteelliseksi :D

      Poista
  2. No onpa kyllä mainiot villahousut. Minullakin tuli mieleen inuiitit ja siitä taas tuli mieleen Jörn Rielin mainiot kirjat Kertomuksia isieni talosta, suosittelen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitääpäs tutustua noihin kirjoihin, en olekaan ikinä aiemmin törmännyt niihin!

      Poista
  3. Onpa kyllä komeat villahousut! Ja huomasinko oikein, vai oletko muokannut Westknitsin mallia muutenkin kuin taskujen kohdalta? Itelläni epäilytti niiden mallissa paidan vyötäröosan kurttaaminen reisille, mutta sie et ilmeisesti tee niin?

    VastaaPoista
  4. Juu, nämä on aika paljon erilaset kuin ne Westknitsin alkuperäiset. Toisin kuin Westknitsin ohjeessa, mulla hihojen, eli lahkeiden saumat on jalan sisäsyrjällä, ja siinä missä Westknitsin mallissa pääntie leikataan pois ja siten muodostuu haarasauna, mulla pääntie muodostaa taskujen suut ja haarasaumaa olen kevyesti kuositellut. Minun swantseissa reisissä oleva poikkisauma on siis alkuperäisen villapaidan kädentien sauma.

    VastaaPoista
  5. Siis makeet swantsit!

    VastaaPoista

Kertokaapa vaikka tarinoita, niistä mie tykkään.