lauantai 29. syyskuuta 2012

Pirtanauha

Romanttinen kertomus, joka loppuu lyhyeen ja esiin astuu lyhytsanainen työmuurahainen.

Jos sanon että pirtanauhojen kudonta on minun lempitekniikka, niin viesti jää kyllä pahasti vajaaksi. Jospa sanon, että se on minun elämänkumppani? Se kertoo jo paremmin, mistä on kyse. Ensin katselin ja ihailin kauempaa. Sitten kun pääsin tekemisiin, innostuin valtavasti, vaikka välissä olikin vaikeita aikoja. Sattuman kautta päädyimme työkavereiksi, jonka jälkeen aloimme viettää aikaa enemmän yhdessä. Tätä tiiviimpää yhteiseloa ylä- ja alamäkineen on kestänyt nyt jo noin seitsemän vuotta, ja haluan aina vain syventää suhdettamme.

Huh huh, menipä siirapiksi.

Asiaan.
Aloitan alusta. Opin kutomaan pirtanauhoja eli tekemään tiuhtatöitä Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa 2004. Pirtanauhatekniikka on kudontaa yksinkertaisilla välineillä ja siinä on kaksi lankajärjestelmää: loimi ja kude.
Tässä on minun työvälineet.

My rigid heddle loom.
Minun pirta eli tiuhta on saamelaista mallia, eli tiheä ja matala. Koko kapineen korkeus on 10,5 cm ja leveys 31,5 cm, ja siihen mahtuu 106 lankaa. Materiaali on puuta ja sen on tehnyt eräs silloinen opiskelukaverini, joka opiskeli luu- ja sarvitöitä (eli kovia materiaaleja, mie opiskelin pehmeitä materiaaleja). Tämän kautta menevät siis loimilangat, ja tällä on samanlaisia tehtäviä kuin kangaspuissa on niisillä ja pirralla. Kutojan kädet taas hoitavat ne tehtävät, jotka kangaspuissa tapahtuvat polkusilla ja välittäjillä.

My shuttles.

Tämä työväline on käpy. Tällä tehdään samoja asioita kuin kangaspuilla kutoessa tehdään sukkulalla ja jossain määrin myös luhalla, eli pujotetaan kude viriöön ja painetaan se tiiviisti, sekä myös avataan viriö kunnolla. Molemmat minun käpyni ovat jälleen saamelaista mallia, eli kärjestään käyriä, ja materiaaliltaan poronsarvea.
Ylempi käpy on kaverini tekemä ja alemman olen tehnyt itse. Siinä on jopa kaiverrusta, josta en kylläkään saanut kehuja sarvitöiden opettajalta (kuten en myöskään hiekkapaperin heiluttamisen intensiteetistä), mutta hyvin se toimii. 
Silkkiset sukat jalassa, silkkiset sukan sitehet, säteriset säärinauhat jotk´on kullalla kuottu, hopealla huoliteltu, kaiversin käpyyni. Se on muistaakseni Kalevalasta.


 

My weaving belt

 Tämä on kudontavyö. Kutoessani nauhaa laitan tämän vyötärölleni ja kiinnitän tähän loimen alkupään ja valmistuvan nauhan. Loimen loppupää sen sijaan on kiinni esimerkiksi pöydänjalassa tai muussa tukevassa paikassa. Loimi on siis pingotettuna pöydänjalan(tai mikä milloinkin on hyvä paikka) ja minun kehoni väliin.

 On olemassa myös kudontatelineitä, mutta sellaista en ole ikinä käyttänyt. Englannin kielen pirtanauhan kudontaa vastaavat termit inkle weaving ja rigid heddle weaving käsittääkseni tarkoittavat nimenomaan telineessä kudontaa. Näistä ilmeisesti (en ole asiaan perehtynyt nopeaa internethakua enempää) vain inkle weaving tekniikalla saa aikaan pirtanuhoja, mutta rigid heddle loom on kuitenkin se termi, jota käytetään nauhojenkudontapirrasta.

Saakissa oli tapana käyttää moninkertaisesta puuvillakankaasta ommeltuja tikattuja vöitä, jotka olivat aika lailla saman mallisia kuin tämä. Kyllä minäkin taisin sellaisen(pirun ruman ja nopeasti kyhätyn) tehdä, mutta taisin jo aavistella, että tätä hommaa en ihan pian lopetakaan, joten tein itselleni tällaisen. Kudoin pirtanauhaa ja ompelin ne yhteen leveämmäksi nauhaksi. Kiinnitysnyörinä on vielä toistaiseksi jokin teollinen nyöri. Vyön leveys on 7,5 cm.


Tämän verran tällä kertaa, mutta jatkoa on luvassa. Kommentit ja toiveet ovat tervetulleita!


I am very interested of weaving ribbons. The technique is called inkle weaving in english but I suppose it doesn´t mean exactly the same tecnique what I am using, though the product is the same.
I don´t want to say that inkle weaving is my favourite technique because it is more like a partner for me. I am going to write quite a lot about inkle weawing in my blog and I would like to start it by introducing my tools.

My rigid heddle loom is made of wood. It is 10,5 cm high and 31,5 cm long and there fits 106 warp threads maximum. I have learned to inkle weave  year 2004 when I studied traditional sámi handicrafts in The Sámi Education Institute in Inari, Finland. That is why am using traditional Sámi style  rigid heddle loom and shuttles. The shuttles are made of a horn of a reindeer. The last of my important tools is weaving belt, because I am weavin ribbons in old-fashioned way without inkle weaving looms.

I am going to continue later about this subject. Please ask or comment!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kertokaapa vaikka tarinoita, niistä mie tykkään.